Ilmastonmuutos rikoksena ihmisyyttä ja luomakuntaa vastaan
Radikaalista ja kriittisestä sosiaalityöstä tunnettu Bertha Reynolds tarkasteli sosiaalisten ongelmien takana ei vain yksilöitä vaan myös yhteiskunnan rakenteita. Hän kirjoitti vuoden 1929 pörssiromahdusta seuranneesta lamasta kirjassaan An Uncharted Journey. Nälkää näkevistä lapsista, jotka miten kuten selvisivät lamavuosista ”keholtaan heikentyneinä ja kieroutunein mielin”, Reynolds kirjoitti:
”Jos he [lapset] kysyivät, mikseivät heidän hiilikaivoksissa työskennelleet isänsä voineet saada työtä, koska hiiltä oli liikaa, ja samaan aikaan ihmiset olivat ilman tulta ja lämmitystä, jos he kysyivät miksi maanviljelyjät polttivat viljaa uuneissaan pysyäkseen lämpinä toisten ollessa nälkäisiä, jos he kysyivät, mikseivät lapset voineet mennä kouluihin vaatteiden ja jalkineiden puuttuessa samalla, kun niitä tuottavat ihmiset pakotettiin toimettomiksi, ei ollut ketään antamaan heille tyydyttävää vastausta. Maan johtajat eivät itsekään tienneet.
Ne, joilla oli vaikuttanut olevan vastauksia, olivat uskoneet kapitalistisen järjestelmän ei vain kestävän ikuisesti, vaan myös ennen pitkää poistavan köyhyyden. Kun järjestelmä murtui, he eivät voineet uskoa tilannetta ja olivat vihaisia. Kenties kymmenen vuotta kestänyt psykologisten ideoiden huuma oli vahvistanut heidän uskoaan siihen, ettei voinut olla muuta pelättävää kuin pelko itse. Optimismi toisi takuulla tuloksia, joka näkyisi kouriintuntuvana vaurautena, jos vain ”pahanonnen linnut” ja ”kansankiihottajat” lakkaisivat keikuttamasta venettä.” (kirjoittajan suomennos)
Samaan aikaan, kun heinäkuussa 2026 ennätyksellisen laajat maastopalot ovat riehuneet Ranskassa ja Espanjassa, satojatuhansia ihmisiä evakuoitiin liekkien tieltä, kun Euroopan ennätyshelteet nekin ovat vaatineet tuhansia kuolonuhreja, ei meillä Suomessa ilmastonmuutoksen syyllisistä puhuta. Jos lapset kysyisivät, he jäisivät vaille vastausta. Passiivi on yleisin verbin ja toiminnan muoto.
Pariisista Glasgow'hun
Ennen Pariisin YK:n ilmastokokousta ilmassa oli toiveikkuutta. Virallisen kertomuksen mukaan allekirjoittajamaat sitoutuivat rajoittamaan päästöjä niin, että ilmaston lämpötilan nousu rajataan 1,5 asteeseen esiteolliseen aikaan verraten.
Valtioiden ilmastotoimia arvioiva riippumaton tieteellinen hanke Climate Action Tracker (CAT) on muun muassa jo vuosia sitten todennut, ettei nykyisillä päästötasoilla tavoitteeseen päästä. Olemme siis Pariisin jälkeen valitettavasti saaneet tietää, että toiveikkaasta tunnelmasta huolimatta kansainvälinen yhteistö ja kansainvälinen pääoma olivat pettäneet meidät. Koronavuosi 2020 oli päästöissä hetkellinen helpotus ja poikkeus, mutta pääsääntöisesti päästöt ovat kasvaneet. Uusia kyseenalaisia ennätyksiä päästöissä on sittemmin tehty. Hallitustenvälisen ilmastopaneelin IPCC:n 6. arviointiraportissa vuodelta 2021 todettiin, että 1,5 asteen lämpenemisen taso saavutetaan 2030-luvun alkupuolella kaikissa skenaarioissa.
Päästöt ja ilmaston lämpeneminen ovat jatkuneet. Petoksen luonne on kuitenkin tätäkin pahempi. Vielä kuusi vuotta myöhemmin vuonna 2021 Glasgowin ilmastokokouksessa (COP26) virallisesti ajettiin ja pyrittiin vahvistamaan 1,5 asteen tavoitetta. Tämä tavoite oli kuitenkin valheellinen, koska monet tieteentekijät olivat jo kuusi vuotta aiemmin Pariisissa tienneet, ettei 1,5 asteessa pysyminen olisi enää mahdollista. Silti kaikille maailman ihmisille valehdeltiin ja tavoite esitettiin yhä mahdollisena.
Pariisin ilmastokokouksen aikoihin tieteentekijät eivät uskoneet 1,5 asteessa pysymisen olevan mahdollista. Akateemikkojen ja journalistien yhteisjulkaisu The Conversation:in 2016 julkaistun artikkelin We have almost certainly blown the 1.5‑degree global warming target mukaan tavoitetta pidettiin miltei mahdottomana. Ja 2 asteen nousun välttämiseksi olisi pitänyt käynnistää kriittisiä toimia jo tuolloin. Tästä vaiettiin. Elokapinasta ja muista kansanliikkeistä tunnnettu Roger Hallam on sanonut, että meille on valehdeltu järjestelmällisesti.
Edelleenkin 1,5 asteesta puhutaan ilmastosuunnitelmissa, vaikka 1,5 asteen lämpeneminen saavutettiin eurooppalaisen Copernicus-ilmastonmuutospalvelun mukaan yksittäisenä vuotena ensimmäisen kerran jo 2024. Pariisin ilmastosopimuksen aikoihin ajateltiin, että 1,5 asteen raja tavoitettaisiin 2045 paikkeilla. Jo pian ennusteet tarkentuivat esimerkiksi vuoteen 2029.
Suomen ilmastopaneelin 2026 julkaisun Miksi tarvitaan ilmastopolitiikkaa? Monitieteiset perustelut kansallisille ilmastotoimille mukaan 1,5 asteen raja tulee ylittymään 50% todennäköisyydellä seuraavan vuosikymmenen alussa. Vaikka raportissa kirjoitetaan ilmastonmuutoksen vakavista seurauksista, ei 1,5 asteen tavoitetta ole kuopattu:
"Suomi on toistaiseksi säästynyt vakavilta ilmastonmuutoksen seurauksilta. Niiden mahdollisuus kuitenkin kasvaa mitä huonommin päästöjä onnistutaan rajoittamaan 1,5 asteen tavoitteen mukaisesti."
Myöhemmin raportissa todetaan, että ylitys voidaan myöhemmin palauttaa hiilidioksidin talteenotolla. Toivo on rakennettu kalliin teknologian varaan, vaikka toki ilmastotoimien kiireellisyyttä paneeli peräänkuuluttaakin. Ja mikä tärkeintä, kuten yksi alaotsikoista kertoo, ilmastotoimet mahdollistavat talouskasvua!
Miksi suunnitelmallinen ja järjestelmällinen valehtelu on jatkunut ja 1,5 asteesta pidetään kiinni? Se ruokkii turhaa toivoa eikä pakota valtioita reagoimaan.
Entä mitä tieteentekijät itse sanoivat Pariisista? Halusivatko he kaikki palvella järjestelmää ja antaa Donald Trumpin ”porata, beibi, porata” öljyä? Eivät. He vain eivät tahtoneet ”keikuttaa venettä”, kuten Hallam on kertonut yhden Pariisissa läsnä olleista tieteentekijöistä hänelle sanoneen. Oma asema haluttiin turvata, vaikka meitä kohtaa eksistentiaalinen uhka.
Rikokset ihmisyyttä vastaan
Hallitustenvälinen ilmastopaneeli IPCC on pitänyt kahden asteen lämpenemistä ylärajana, jonka jälkeen ilmastoriskit ovat niin suuret, ettei niitä voi hyväksyä. Arvioituihin riskeihin kuuluu muun muassa, että 37% maailman väestöstä altistuu voimakkaille helleaalloille. Pelkästään tästä aiheutuva kuolleisuus olisi valtavaa. Lääketieteellisen aikakausjulkaisun Lancetin mukaan yksin helteinen kesä 2018 aiheutti Euroopassa jopa 104 000 kuolemaa. Ja tämä olisi kahden asteen skenaariossa vasta jäävuoren huippu.
Elonkehän kohtalonhetket ovat käsillä, jos ilmaston annetaan vain lämmetä. Puolitoista astetta ylitettiin ennakoitua nopeammin. Lämpeneminen jatkuisi, vaikka päästöt saataisiin välittömästi nollaan.
Toinen maailmansota päättyi liittoutuneiden voittoon. Nürnbergin oikeudenkäynnit alkoivat 20. marraskuuta 1945. Kolmessatoista oikeudenkäynnissä natsijohtajat tuomittiin. Keskeinen syytekohta olivat rikokset ihmisyyttä vastaan.
Filosofi Hannah Arendtin mukaan natsien rikokset olivat erikoisen raskauttavia ei pelkästään mittakaavansa ja raakuutensa vuoksi, vaan myös koska ne uhkasivat ihmisyyttä ja itse eksistenssiämme, olemassaoloamme. Tässä mielessä rikokset olivat totaalisia. Toisen maailmansodan kuolinluvut ovat kuitenkin vähäisiä verraten siihen, mitä hallitsematon ilmastonmuutos tulee aiheuttamaan.
Kun oikeuskäytännöissä on määritelty rikosta ihmisyyttä vastaan, keskeinen seikka on kohdistuminen suureen ihmisjoukkoon sekä järjestelmällisyys. Eliitin ja kapitalismin yhä tietoisesti jatkama ilmastonmuutoksen pahentaminen täyttävät nämä tunnusmerkit. Koko elonkehä on vaarassa, ja rikoksen suunnitelmallisuus ja järjestelmällisyys tekevät siitä luonteeltaan törkeän. Suomen valtiokin jatkaa talouskasvun tavoittelua, vaikka se pahentaa ilmastonmuutosta. Talouskasvun irtikytkentä ympäristöhaitoista etenkään riittävällä nopeudella ei ole mahdollista.
Oikeusistunnoissa Nürnbergissä todettiin, ettei käskyjen noudattaminen ole puolustus sotarikokselle. Se ei vapauttanut syyllisyydestä. Arendtin mukaan oleellista onkin kysyä, millainen yhteiskunta synnyttää ”tavallisia ihmisiä”, jotka ovat valmiita tällaisiin rikoksiin. Mistä syntyvät ”pikku-eichmannit” ajassamme?
Niin, mikä saa globaalin eliitin olemaan valmis Suureen valheeseen, joka lopulta tappaa meidät kaikki, jos emme ryhdy voimakkaisiin ja äkillisiin toimiin? Nürnbergissä natsit olivat voimainsa tunnossa propagandanäytöksineen. Nürnbergissä heidän tarinansa myös loppui. Mitä tulevaisuuden lapset tulevat kysymään meiltä? Milloin istutaan taas nürnbergeissä?
