Uteliaisuudesta

Kaipaan usein uusia asioita elämääni. Se on hyvä ja huono asia. Hyvää tällainen uteliaisuus on ollut minulle siksi, että se antaa virtaa, virikkeitä ja intoa oppia ja kokea uutta. Uuden oppiminen käy kuin leikki, kun sisäinen palo johonkin suorastaan roihuaa.

Huonoa uutuudenkaipaus on minulle sen vuoksi, että se johtaa helposti helposti vaihtuviin harrastuksiin (tykötarpeineen) ja vie samalla huomion pois aikaisemmista mielenkiinnon kohteista. Parhaimmillaan harrastus tai vaikka kesken oleva kirja voi minulla vaihtua hyvinkin impulsiivisesti. Tällöin moni hyvä jää kesken ja uupuu pitkäjänteisyys.

Onneksi mainittu "vaihtelevaisuus" on minulla koskenut vain harrastuksia. Opinnot ja velvollisuudet ovat aina olleet asia erikseen. Tutustuminen minimalismiin ja tietoiseen läsnäoloon on tasapainottanut vouhotustani.
Nykyään olen tietoisempi impulsseistani, mikä antaa aikaa ajatella impulssin ja toiminnan välissä: tuo ajatteluaika antaa mahdollisuuden toimia toisin. Tärkeä on ollut myös minimalismiblogeista poimittu ajatus, että enemmän on vähemmän.

Stoalainen filosofi Seneca on ilmaissut saman ajatuksen kuin yllä hieman toisin: "ihminen, joka on kaikkialla, ei ole missään." Minussa nämä ajatukset ovat herättäneet vastakaikua, vaikka vieläkin joskus kirjastosta lainaan liian monta kirjaa kerrallaan. Olen silti löytämässä suuntaa kohti olennaisimpaan keskittymistä.

Saksalainen filosofi Martin Heidegger on kirjoittanut, että uteliaisuus on keskeistä ihmisyydessämme. Ilman tarvetta löytää polttoainetta sisäiselle liekillemme, roihumme, ihmisyytemme sammuu.

Alku

Aloitan tämän blogin ajatuksena kehittää omaa ajatteluani ja itseäni. Pohdin eksistentiaalisia, olemassaolon ja elämisen kysymyksiä heijastellen näitä pohdintoja omaa elämääni vasten. En anna enkä tarjoile sen enempää itselleni kuin muillekaan täsmällisiä ratkaisuja, koska tämä olisi mahdotonta: jokaisen elämä on ainutlaatuinen ja jokaisen on tehtävä ratkaisunsa itse. Tilanteisiin ei myöskään ole yhtä oikeaa vastausta.
Lähtösysäyksenä tälle blogille on uudenvuodenlupaukseni. Lupasin kirjoittaa tänä vuonna enemmän. Kirjoittaminen on minulle arvona ja taitona tärkeää. Koen sen myös vähintäänkin välttävästi osaavani. Silti en saa päivätyöni jälkeen juurikaan kirjoitettua. Toivon tämän blogin antavan sekä alkusysäyksen kirjoittaa enemmän että tämän kirjoittamisen kautta jäsentää ajatuksiani. Näistä ajatuksista toivon muidenkin hyötyvän.
Olen kiinnostunut elämisen taidoista, elämänfilosofiasta ja ihmisenä olemisen kysymyksistä. Tutkin ja peilaan aihetta monilla tasoilla sekä henkilökohtaisena harrastuksena että työssänikin. Uskon, että ihminen ei ole koskaan valmis ja että hän voi vaikuttaa elämäänsä myönteisellä tavalla. Täällä tutkin, miten, miksi ja millä tavoin. Aion myös hiljalleen lisätä blogiini vanhempia tekstejäni erilaisista itseäni kiinnostavista aiheista. Vielä kirsikkana kakun päälle, lisäilen kaunokirjallisempia tekstejä, joita olen erinäisillä salanimillä kirjoitellut.