2.11.2023

Hallituksesta ja ensireaktioista


Oikeistohallitus peräänkuulutti jo vaalikampanjoissaan kovaa talouskuria. Nyt he ovat Arkadianmäellä vallankahvassa, hallitusohjelma on kirjoitettu ja ensimmäinen budjettiriihi on käyty. Päätökset ja linjaukset ovat juuri niin kovia kuin tällaiselta yhdeltä Suomen historian oikeistolaisimmista hallituksista odottaa saattaa. Herra varjele köyhiä!

Räikein epäoikeudenmukaisuus on, että eniten tarvitsevilta otetaan eniten. Vastaavasti niille, joilla on jo yllinkyllin, annetaan eniten. Poliittisilla päätöksillä on korostettu siis maassamme globaalikapitalismin aikana kasvanutta tendenssiä, jossa raha menee rahan luo voimakkaammin kuin koskaan. Rikkaat ovat rikkaampia kuin koskaan, eikä rahaa tipu muulle väestölle samassa suhteessa, etenkään globaalisti, koska köyhät seudut saavat lähinnä ympäristöhaitat.

Hyvä esimerkki hyvätuloisten suosimisesta on, että noin 14 000 eur/kk tienaavat saavat veronalennusten seurauksena noin 2000 eur vuodessa lisää nettotuloja. On oikeistolaista vain rikkaita suosivaa tehdä tällaisia linjauksia samaan aikaan, kun toisaalta leikkauksia perustellaan valtiontalouden alijäämällä ja toisaalta leikataan vähävaraisilta. Ei jää epäselväksi, keitä arvostetaan ja keille pyllistetään.

Opiskelijat ovat oikeutetusti olleet huolissaan toimeentulostaan, kun muun muassa asumistukia leikataan. Yliopistoilla on ollut kautta maan mieleilmauksia leikkauksia vastaan tänä syksynä. Huomasin itsessäni yllättävän ensireaktion, kun pohdin opiskelijain tilannetta. Minulle tuli mieleen omat opiskeluaikani (aloitin ensin kerran nuorena fil. yo:na Helsingin yliopistossa vuonna 2006) ja äärimmäisen niukka toimeentulo. Töissä piti käydä ja silti oli tiukkaa. Koska minullakaan ei ollut, ei saisi muillakaan olla, tämä oli vaistonvarainen ensireaktioni.

Sanomalehtien artikkeleiden verkkokeskustelujen perusteella en ole ensireaktioni kanssa yksin. Aika ja katkeruus ovat luoneet omasta köyhyydestä lähes sankarimyytin. Reaktion on järjestön, koska on aidosti hyvä, jos opiskelijain toimeentulo on minun nuoruudestani parantunut. Se ei ole myöskään minulta pois. Koulutusinflaatio, "lumihiutalesukupolvi" ja liikakoulutuksen järjettömyys ovat taas oma lukunsa ja tämän tekstin laajuuden mahdollisuuksien ulkopuolella.

Nuorten mielenterveys on, eritoten "äly"puhelinten ja somen seurauksena, ennätyshuonolla tolalla. Siksikin on tärkeää, ettei heidän toimeentuloaan kiristetä liikaa. Opiskelijoilla on myös lapsia ja myös nuorena perheen perustaminen pitäisi olla mahdollista ja suotavaa. On turha itkeä matalaa syntyvyyttä, jos hedelmällisimmässä iässä ei taloudellisista syistä voi ajatella hankkivansa lapsia. Ihmekös tuo epäterveiden elintapojen lisäksi, että hedelmättömyys on yleisempää kuin koskaan. Vain vanhat pierut uskaltavat hankkia lapsia.

Suomalaiset ovat kuin lampaita. Jos Ranskan hallitus yrittäisi näin törkeästi kyykyttää köyhiä, sairaita ja lapsiperheitä, olisi kansa kadulla ja täysi mellakka päällä. Vastustakaamme mekin tätä kamalaa, sydämetöntä hallitusta. Varokaamme myös emotionaalisia ensireaktioitamme, kuten esimerkissäni edellä. Ne kun voivat vallankin johtaa meitä harhaan.