Yhdysvaltain presidentiksi toistamiseen (ja Time-lehden vuoden henkilöksi) valittu Donald Trump on tänään ollut oikeudessa niin kutsutussa hyssyttelyrahasta. Häntä syytetään pornonäyttelijä Stormy Danielsin hiljaiseksi lahjomisesta ja kirjanpitorikoksesta, jolla Trump pyrki piilottamaan lahjuksen.
On yksi asia maksaa lahjuksia ja väärentää kirjanpitoa. Toinen asia on se, että Trump on ylipäätään haksahtanut pornonäyttelijättäreen. Mies on kunnostautunut myös naisia esineellistäviin ja halventaviin kommentteihin, jotka hänen toimiensa lisäksi kielivät naisvihamielisyydestä. Tällainen henkilö on valittu presidentiksi. Tällainen henkilö on monille ollut paras vaihtoehto, Toivon ja muutoksen symbolikin kenties. Surullista.
Ylipäätään se, että yhteiskuntamme on pornoistunut ja toksisen seksipositiivisuuden nimissä moni ajautuu tekemään pornoa, kertoo ihmisyyden alhaisesta tilasta. Tilausta on pornokriittisyydelle, joka samalla toteaisi seksuaalisuuden ja sen moninaisuuden positiivisen voiman, mutta myös tuomitsisi hyväksikäytön ja esineellistämisen kulttuurin. Pornoistuneen kulttuurin, joka aiheuttaa erityisesti haavoittuvassa asemassa oleville naisille väkivaltaa ja kaltoinkohtelua.
Tunnettu kirjailija ja feministi Andrea Dworkin kunnostautui jo vuosikymmeniä sitten pornografian vastaisessa taistelussa. Kirjassaan Pornography: Men Possessing Women (Pornografia: Miehet omistamassa naisia, kirj. vapaa käännös) hän siteeraa kuulussa Deep Throat -elokuvassa, rajusta oraaliseksistä tunnetussa filmissä, esiintynyttä Linda Marchianoa. Marciano totesi 1980-luvulla kuulemisessa, joka käsitteli pornografian lisäämistä lainsäädäntöön syrjimiseksi naisia kohtaan (kannatan!), että "joka kerta, kun joku katsoo tuon filmin, hän katsoo kun tulen raiskatuksi". Tästä on kyse, eikä pidä asiaa pornosta kaunistella.